Motivaatiotekijöistä vielä

Edelliseen artikkeliin tuli tosi paljon hyviä kommentteja, joista kiitos kaikille! Olen tehnyt lyhyen yhteenvedon niistä satunnaisessa järjestyksessä.

Mikä meitä työpaikalla liikuttaa:

  • Työn merkityksellisyys ja vaihtelevuus
  • Arvostava & positiivinen ilmapiiri, työyhteisö ja asiakkaat
  • Kannustava palaute, kiittäminen,  vuorovaikutus
  • Innostava, kannustava ja osallistava johtaminen, luottamus esimieheen
  • Työn sisältö ja selkeä visio tulevaisuudesta, kulttuuri
  • Uuden oppiminen, kehittymis- ja kehittämismahdollisuudet
  • Haasteet, ongelmien ratkaisu
  • Kuunteleva ja keskusteleva johtaminen, inhimillisyys
  • Yhdessä tekeminen, uudet asiat ja uuden kokeileminen
  • Vaativa ja vastuullinen työ
  • Mahdollisuus tehdä työtä omalla tavalla, innovatiivisuus

Omaan ja toisen motivaatioon voi vaikuttaa omalla käyttäytymisellään oli sitten johtavassa asemassa tai ei. Hyvin usein meiltä unohtuu tukea niitä, joiden motivaatio on epäonnistumisen seurauksena kadonnut. Juuri sillä hetkellä, kun he kaikista eniten tukea tarvitsivat. Auttaisiko kuunteleminen ja keskusteleminen pääsemään notkosta ylös? Tarvitsemme kaikki työyhteisön tukea – toiset vähän enemmän. Hyvä johtaja osaa lukea alaisiaan ja johtaa heitä oikealla tavalla niin, että työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen ja tekee voitavansa yhteisen päämäärän eteen. Hyvä johtaja tukee ja kannustaa antaen positiivista palautetta. Usein osaamme antaa negatiivista palautetta, mutta positiivinen jätetään sanomatta. Tarvitsemme ja kaipaamme kaikki huomiota.

Aina työn sisältö ei ole niin herkullista, mutta silti se vain täytyy tehdä. Vaikeat asiat täytyy hoitaa heti, koska niiden siirtäminen vaikeuttaa niiden hoitamista – hetken päästä kärpäsestä on tullutkin härkänen. Kannattaako reklamaatio hoitaa tänään vai siirtää ensi viikkoon?

Joskus itsekullakin on ”moti hukassa”, Se vain täytyy  kaivaa jostakin taas esille. Paras motivaattori omasta mielestäni on silloin onnistuminen. Kimi Räikköseen tuli varmasti uutta virtaa Austinin voiton myötä. Työn täytyy tuottaa onnistumisia – mielihyvää, sillä kukaan ei kestä jatkuvaa tappiota. Oikein mitoitettu työ ja työn kuva luovat onnistumisia. Varsalle ei pidä asettaa hevosen kuormaa kannettavaksi. Siitä ovat vastuussa rekrytoitaessa headhunter ja työnantaja ja myöhemmin tietenkin esimies. Työntekijä on parhaimmillaan työnsä ääressä, ei sairaslomalla. Esimieheltä vaaditaan herkkää korvaa ja ihmistuntemusta. 

Motivaatiota omaan työhön löytyy usein harrastusten kautta. Kun tekee aivan muuta, niin pää lepää ja syntyy tilaa uusille ajatuksille…. minä menen tänään kuoroharjoituksiin. Sekin muuten vaatii motivaatiota!

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Photo by David Beale on Unsplash

 

 

Raha motivaattorina – mikä muu?

Raha ainoana motivaattorina on aika huono ainakin korkeastipalkatuissa tehtävissä – ja kyllä muissakin. Suomessa verotuksen progressio syö palkankorotuksesta saatavan hyödyn. Jos verottajalle pitää tehdä työtä joka toinen päivä, niin ei tunnu hyvältä! Amerikkalaiset pelkäävät ja ovat veronkorotuksia vastaan, mutta Suomessa tuntuu, että kova verotus hyväksytään hiljaisesti.

Siispä houkuttelutekijöitä pitää palkan lisäksi löytää myös muualta.

Kysymys: ”Mikä Sinua motivoi työssä rahapalkan lisäksi?”

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Photo by christian-dubovan on Unsplash

Miksi Headhunterin kutsuun vastataan myönteisesti?

Hyvä sauna hengittää. Parhaat löylyt olen kokenut saunassa, jossa on rakolattia. Saunomisen asiantuntijat neuvovat lämmittämään saunaa ovi auki. Toiset pitävät oven tiukasti kiinni, jotta lämpö ei vain karkaa. Samalla tavalla yritetään pitää kiinni työntekijöistäkin. Pitämällä ovea tiukasti kiinni ketään ei saada pysymään. Yritykset saattavat pitää Headhunteria syyllisenä, kun heidän hyvä työntekijänsä vaihtaa työnantajaa. Työpaikan vaihto ei ole yleensä kuitenkaan Headhunterin houkuttelusta kiinni, siihen on monia muita syitä, joista useimmat löytyvät organisaation sisältä.

Haastatteluissa ylivoimaisesti ykköseksi nousee informaation puute. Asioista vaietaan, tietoa ei olla valmiita jakamaan. Jos omaa työpaikkaa koskevaa tietoa saadaan enemmän ”hevosmiesten tietotoimistosta” kuin yrityksen johdolta, se aikaansaa epävarmuutta ja epäluottamusta henkilöstön sisällä. Luottamus rakentuu avoimuudesta ja rehellisyydestä. Toinen merkittävä tekijä on päättämättömyys. Ihmiset kyllästyvät, jos asiat eivät etene. Hyvä johtaja päättää asioista, delegoi, antaa tilaa ja vastuuta alaisilleen. Eräs arvostamani yritysjohtaja kertoi, että heidän business kasvaa kovaa vauhtia ja on pakko päättää asioista nopeasti. Joskus tehdään vääriä päätöksiä, mutta niitä sitten tarvittaessa korjataan – myös nopeasti.

Ihminen on tehnyt mielessään päätöksen hakeutua uusiin tehtäviin, jos vastaa myönteisesti Headhunterille tai jos hakee avoinna olevaa tehtävää. Hyvä johtaja kannustaa sellaistakin alaista, joka on päättänyt siirtyä toiselle työnantajalle, muutoksesta kun loppupeleissä hyötyvät kaikki. Uudet työntekijät tuovat uusia toimintatapoja, uutta kulttuuria, uusia ajatuksia ja oman persoonansa organisaatioon. Sellainen piristää ja innostaa koko organisaatiota.  Työyhteisöön pitäisikin saada uusia henkilöitä alueen tai yhteisön ulkopuolelta. Maantieteellisesti, toiminnallisesti tai kielellisesti ”sisäänpäinlämpiävät” alueet, jossa kaikki tuntevat toisensa ja saattavat olla vielä sukuakin keskenään, jäävät kehityksestä jälkeen. Sinne pitää saada ulkoa uusia ihmisiä. Tarvitaan uusia, raikkaita ihmisiä tuoreine ajatuksineen ja kulttuureineen. Jos alueen yritykset rekrytoivat vain toisiltaan, niin siitä ei hyödy kukaan pitkällä tähtäimellä. Ongelmaa vain siirretään toiselle yritykselle. Uskallan väittää, että tässä pystymme valtakunnallisena organisaationa parhaiten auttamaan yrityksiä. Laaja verkostomme ja Headhuntereiden yhteistoiminta tekevät valtakunnallisesta suorahausta paikallisen. Pystymme löytämään ja houkuttelemaan yrityksiin paluumuuttajia ja muitakin, joilla saattaa olla juuret alueelle muuta kautta.

Taloudessa menee edelleen lujaa ja osaavasta työvoimasta on puutetta. Suorahakuyritysten syksystä tuntuu tulevan kiireinen. Jos yrityksellä on rekrytointitarpeita, niin kannattaa varautua ajoissa. Käytännössä aikaa kuluu helposti kolme kuukautta ennen kuin uusi työntekijä on irtautunut vanhasta tehtävästä ja pääsee aloittamaan.

Saunassa sielu lepää. Raikkaita ajatuksia businekseen!

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Photo by Jason Leung on Unsplash

Haluatko lähteä katsomaan Mannerheim-oopperaa ystäväsi kanssa? Parhaan perustelun esittäneelle kaksi lippua tarjolla 8.6 klo 19 ensi-iltaan!

Kiitos osallistumisestasi ja hyvistä perusteluista! Mielestäni kaikki perustelut olivat hyviä, joten turvauduimme arvontaan. Veeti Luoma toimi onnettarena ja kaksi oopperalippua perjantai 8.6 klo 19 näytökseen saa Hanna Närvä. Onnea Hannalle ja kiitos vielä kaikille.

Mannerheim-ooppera

Mannerheim oli suuri ja arvostettu johtaja, jonka elämänvaiheita ooppera loistavasti kuvaa.

Haluatko lähteä oopperaan ja ottaa yhden ystäväsi mukaan? Parhaan perustelun esittänyt saa kaksi lippua perjantain 8.6 klo 19 näytökseen. Kerro kommenteissa miksi juuri sinä ansaitset liput! Ilmoitan valintani torstai-iltana.

”Mannerheim eli ja koki kouriintuntuvasti Suomen ja maailmanhistorian suuret vaiheet: aateliston kuihtumisen, kansanvallan nousun, Suomen synnyn väkivallan vuodet ja eheytymisen demokratiaan. Tätä taustaa vasten Mannerheim on itseoikeutettu ja luonteva päähenkilö uuteen kotimaiseen oopperaan maamme juhlavuotena 2017. Suomen oopperamaisin historian henkilö ansaitsee oopperansa.

Mannerheim kertoo tarinan miehestä, joka menetti isänsä, kotinsa, maansa ja lähes kaikki rakkaansa. Hän onnistui silti – oman onnellisuutensa kustannuksella – turvaamaan maan, kodin ja isällisen suojan lähes kokonaiselle kansakunnalle. Mannerheim-ooppera kuvaa paitsi nuoren miehen taivalta kasvukipujen ja kompuroinnin kautta aikuiseksi myös nuorta Suomea matkalla vaikeuksien ja valtataistelujen kautta täysikasvuiseksi valtioksi.” https://www.musiikkijuhlat.fi/ohjelmisto/mannerheim-ooppera

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Photo by Ilmajoen Musiikkijuhlat.

Headhunter saattaa soittaa lomallakin

Harvinaisen kuuma toukokuu on vaihtunut kesäkuuksi ja koulutyö on tältä lukukaudelta loppunut. Lapsia lohduttaa, että ensi kuun jälkeen on elokuu ja koulut taas alkavat…..  Sitä ennen on kuitenkin syytä pitää kunnon loma, niin koulutyössä ahertaneen nuoren kuin uraputkessa olevan vanhemmankin.

Kesä on muutosten aikaa. Jos mietitään työpaikan vaihdosta ja muuttoa uudelle paikkakunnalle, niin juuri silloin on paras aika tehdä se. Tämän kesämuuton osalta ehtii vielä hakeutua uuteen työpaikkaan, jos pitää kiirettä. Toki monessa työpaikassa työnantaja on etätyömyönteinen ja antaa mahdollisuuden tehdä työtä muualtakin. Muutto ei aina ole välttämätön. Ihmisten työperäistä ja muutakin muuttoa ohjaavat yhä useammat tekijät; koulutusmahdollisuudet, harrastusmahdollisuudet, päivähoito, paikkakunnan brändi jne. Yhä enemmän muutetaan perheen ehdoilla. Pelkkä puhdas ilma ei riitä houkuttimeksi. Pääkaupungin ja suurimpien kaupunkien vetovoimaa vastaan joudumme täällä maaseudulla taistelemaan.

Itselläni on useita hakuja työn alla ja niihin pitäisi löytää hyvät tekijät kesän aikana. Kesä on haasteellista aikaa saada ihmisiä kiinni ainakin Suomessa. Keskieurooppalaiset tavoittaa vielä hyvin heinäkuussakin johtuen heidän myöhäisemmästä loma-ajankohdasta. Nykyisessä ratkaisussa, kun Suomi seisoo heinäkuun ja muu Eurooppa elokuun, menetämme kaksi kuukautta yhden sijaan. Tulee kalliiksi suomalaiselle teollisuudelle. Koulujenkin lomat voisivat alkaa vasta Juhannukselta niin, että loma olisi elokuun loppuun saakka. Helpottaisi kaikkien elämää.

Lomalla ajatukset monesti vapautuvat ja on oikeasti aikaa miettiä tulevaisuutta. On aikaa kypsytellä ajatusta työpaikan vaihdosta ja muistakin muutoksista elämässä. Koko perhe on koolla ja voidaan yhdessä miettiä tulevaisuutta. Ei tarvitse tehdä hätiköityjä päätöksiä. Toisaalta työpaikan ongelmiin saadaan vähän etäisyyttä ja ongelmien koko saa oikeat mittasuhteet ja voi palata entiseen työhön hyvällä mielellä. Silloin loma on tehnyt tehtävänsä. Useimmat haluavat kesälomansa pitää ja työpaikan vaihdos loman jälkeen ei vie sen kesän lomia pois. Siltäkin osin vaihdos loman jälkeen osuu oikeaan aikaan.

Itse aion pitää lomaa hyvin joustavasti, kun siihen löytyy sopivasti aikaa ja tietenkin sitä vähän ohjaavat kesän musiikkitapahtumatkin. Siinä välissä etsin uusia ihmisiä uusiin mielenkiintoisiin tehtäviin ja aion kyllä rohkeasti tavoitella kiinnostavia ihmisiä kesälomaltakin. Nykyään monen henkilön työnumerossa on vastaaja päällä loman aikana; ”tavoittelemasi henkilö on lomalla, mutta jos haluat puhelun yhdistyvän hänelle, niin paina kaksi”. Erinomainen ratkaisu, tärkeät puhelut saadaan perille. Headhunterin puhelu voisi olla tällainen?

Toivon, että soittoni on mieluinen ja otetaan ilolla vastaan – lomallakin.

Hyvää ja aurinkoista lomaa kaikille!

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Photo by Jari Luoma

Hyvä perehdytys kantaa hedelmää

”Työsuojelua määrittävät erilaiset lait, kuten työturvallisuuslaki, työterveyshuoltolaki ja työsuojelun valvontalaki. Niiden tavoitteena on pitää huolta, että työn tekeminen on turvallista ja terveellistä ja asioita käsitellään työpaikalla yhteistoiminnassa. Käytännössä niissä velvoitetaan, että työpaikoilla tulee arvioida työn riskit, perehdyttää ja opastaa työhön, tarjota työterveyshuoltoa ja ylläpitää työkykyä. https://ttk.fi

Työturvallisuus on tänä päivänä yksi yrityksen tärkeimmistä arvoista ja monessa yrityksessä sitä mitataan ja se vaikuttaa myös palkkaukseen. Työhön perehdyttämisen ja työnopastuksen yksi keskeisin tavoite on työn tekeminen turvallisesti. Tehokkuus, laatu ja viihtyvyys tulevat siinä mukana.

Olemme kesän kynnyksellä ja moniin yrityksiin on tulossa kesätyöntekijöitä töihin. Lisäkäsiä tarvitaan ja kesätyöntekijöiden kannalta työllistyminen on ollut helpompaa, kuin pitkiin aikoihin. Tuotantotavoitteet ovat korkealla ja kaikki apu on tarpeen. Se asettaa myös haasteita ja velvoitteita yrityksille. Kesätyöntekijä pitää perehdyttää ja opastaa työtehtävään vielä paremmin kuin pysyvät työntekijät, koska heille ei ole kokemusta vielä karttunut. Työn turvallisen tekemisen, tuottavuuden ja työn viihtyisyyden kannalta perehdyttäminen ja opastus ovat avainasemassa. Tämä koskee kaikkia työntekijöitä. Ulkomaalaisen vierasta kieltä puhuvan ja toisesta kulttuurista tulevan perehdyttäminen asettaa yritykselle vielä lisää haasteita.

Perehdyttämisessä työntekijä tutustuu yritykseen ja sen organisaatioon, arvoihin, tavoitteisiin ja kulttuuriin. Kerrotaan yrityksen toimintatavoista ja mitä henkilökunnalta odotetaan – koskeepa se ulkoista olemusta tai vaikka puhelimen käyttöä. Varsinkin nuorten kohdalla pitää muistaa kertoa ihan kaikki, itsestään selvätkin asiat! Ja varmistua, että viesti meni perille ja tuli ymmärretyksi. Työaikojen noudattaminen ja täsmällisyys saattavat monelle nuorelle olla vielä hämärän peitossa, joten niitä ei voi olla painottamatta perehdyttämisessä. Samalla kannattaa käydä läpi myös muut työsopimukseen liittyvät asiat huomioiden myös koeajan merkitys. Kun työpaikan pelisäännöt ovat selvät, niin kesäpojan auto ei löydy pomon paikalta eikä kenenkään eväitä ole syöty jääkaapista. Osataan myös toimia oikein tulipalon sattuessa. Monen kohdalla täytyy kertoa hyvinkin pienet yksityiskohdat, muuten saattaa syntyä skismaa muiden työntekijöiden kanssa. Se on perehdyttäjän vastuulla ja minusta paras malli on, jos perehdyttämiseen on oma henkilö tuotannon tekijöille, toimistoväelle jne. Minulla oli varmaan jäänyt perehdyttäminen tekemättä tai ainakin vajavaiseksi, kun eräs työntekijä pesi omaa autoaan työajalla. Sattui vielä koeaikana ja kyseessä oli kolmekymppinen kaveri. Lopputuloksen arvaatte. Perehdyttämiseen on olemassa netissä hyviä tarkistuslistoja, joten tässä ei ole syytä mennä yksityiskohtiin.

Työnopastusta tarvitaan aina uuden työntekijän kohdalla tai työtehtävän, koneen tai materiaalin vaihtuessa. Kun opastus suoritetaan kunnolla ja varmistetaan, niin työn suorittaminen on turvallista ja riskit on minimoitu. Työnopastajan vastuulla on huomata soveltuuko kyseinen henkilö tehtävään tai vaatiiko hän opastamista normaalia enemmän. Ketään ei pidä laittaa tehtävään, mitä ei kykene hoitamaan tai ei ole muuten siihen valmiuksia. Korkean piipun päähän ei voi laittaa lamppua vaihtamaan henkilöä, jolla on korkeanpaikan pelko. Koneiden häiriötilanteet ja huolto saattavat usein olla työturvallisuuden kannalta haastavia. Tarkka ohjeistus näihin tilanteisiin on välttämätöntä. Työnopastajan tulee tuntea myös luvanvaraiset työt ja niiden asettamat erityisvaatimukset ja käytänteet työpaikalla. Kesätyöntekijälle pitää järjestää tarpeen vaatiessa koulutusta. Trukkia ei ajeta ilman trukkikorttia. Työnopastaja varmistaa myös, että työntekijä ymmärtää laatukriteerit ja muut vaatimukset tuotteille ja pakkauksille. Pakkauslaatikoihin ei piirrellä hämähäkkejä – ei edes sisäpuolelle. Kokenut työnopastaja tietää, mihin pitää opastuksessa keskittyä.

Aurinkoista Helatorstaita kaikille ja muistakaa hemmotella äitejä sunnuntaina.

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Photo by Sandis on Unsplash

Onko työpaikkasi etätyömyönteinen?

Etätyö on työtä, joka tehdään toimiston ulkopuolella; kotona, etäpisteessä, hotellissa tai liikkuvassa toimistossa tms. Kenelle etätyö sitten sopii ja mitkä ovat etätyön plussat ja miinukset?

Etätyö sopii hyvin tehtäviin, missä fyysinen läsnäolo ei ole työn suorittamisen kannalta välttämätöntä. Etätyövastaisissa yrityksissä fyysistä läsnäoloa vaaditaan monesti kaikissa tehtävissä – usein aivan turhaan. Kysymys on luottamuksesta työntekijän ja työnantajan välillä. Jos luottamusta ei ole ja työnantaja haluaa kontrolloida työaikaa kellokortin avulla, niin silloin ei ole edellytyksiä etätyölle. Työntekijän täytyy etätyötä tehdessään olla luottamuksen arvoinen ja hoitaa tehtävänsä vastuullisesti. Jos köyttä annetaan, niin siihen ei pidä hirttäytyä, vaan käyttää yhteisen hyväksi.

Kumpaa työnantaja haluaa mitata – työaikaa vai tulosta? Silloin, kun työnantajan ja työntekijän välillä on luottamus ja selvät yhteisesti sovitut tavoitteet, luulisi työnantajalle olevan se ja sama, missä työ tehdään, kunhan tavoitteet saavutetaan. Etätyömyönteisissä työpaikoissa työnantajan ja työntekijän välinen luottamus on suuri, mikä mahdollistaa etätyön, mutta myös motivoi työntekijää. Motivoi paremmin kuin tiukat säännöt ja rajat. Etätyön mahdollistaminen on johtamiskysymys. Nykyaikainen, laajasti katsova johto näkee etätyön mahdollisuudet ja hyödyt. Etätyövastaisissa yrityksissä johdolla saattaa olla liian pitkä ura samassa tehtävässä ja yrityksessä, laaja-alainen osaaminen ja näkemys eivät ole kehittyneet, eikä osata vastata nykypäivän haasteisiin. Näissä yrityksissä toimitaan vanhanaikaisesti monissa muissakin asioissa.

Etätyö mahdollistaa työntekijän asumisen haluamassaan paikassa. Kun muuttovelvoitetta ei ole, niin silloin työnantaja saattaa saada palvelukseen henkilön, jota ei muuten saisi. Muuton esteenä on usein puolison työpaikka, lasten koulunkäynti ja perheen erilaiset harrastukset sekä sosiaaliset tarpeet. Toisaalta etätyöstä saattaa aiheutua työnantajalle ylimääräisiä matkakustannuksia ja kuluja, jos työntekijä asuu kaukana. Optimaalisin tilanne etätyön tekemiseen syntyy, kun työntekijällä on mahdollisuus ja halu tehdä normaalia työtä yrityksen tiloissa, mutta mahdollisuus etätyöhön halutessaan ja tarpeen niin vaatiessa. Tällainen tarve voi syntyä vaikka lapsen sairastuessa, jolloin vanhempi joutuu jäämään kotiin. Silloinkin moni pystyy etätyön avulla antamaan lähes normaalin työpanoksen tehtäväänsä. Vastaavia tilanteita tulee vastaan aika usein meidän kaikkien kohdalla.

Etätyön yksi suuri miinus on sosiaalisten kontaktien puute. Jos etätyöntekijä käy työpaikalla vain harvoin, niin putoaa helposti työpaikan sosiaalisen verkoston ulkopuolelle eikä muutenkaan pääse sisälle työyhteisöön samalla tavalla, kuin paikalliset. Työpaikassa, missä on etätyöntekijöitä, täytyy kiinnittää erityistä huomiota yhteenkuuluvaisuuden lisäämiseen yhteisillä tapahtumilla ja sosiaalisella kanssakäymisellä. Etätyötä tekeviä ei saa unohtaa yhteisön ulkopuolelle. Etätyötä tekevän pitää myös muistaa huolehtia omasta jaksamisestaan, niin että työpäivät eivät veny kohtuuttomiksi.

Sunnuntain Ilkassa oli artikkeli kaupunginjohtajien asuinpaikoista. Voiko kaupunginjohtaja asua toisella paikkakunnalla? Asuinpaikalla ei minusta saa olla merkitystä, mutta johtajan työ vaatii useimmiten läsnäoloa, oli sitten kyseessä toimitusjohtaja tai kaupunginjohtaja. Päätöksenteko ja alaisten huolien ja murheiden kuunteleminen ei onnistu etänä. Ainakaan siitä ei saa niin hyvää kuvaa. Mitä johtaja tekee vapaa-ajallaan, missä asuu ja missä liikkuu, sen ei pitäisi kiinnostaa ketään.

Jos ei ole johtajan vastuuta eikä alaisia, niin työtä voi tehdä missä vain nopeiden tietoliikenneyhteyksien päässä. Jos työntekijä tekee etätyötä mökiltään, niin sen pitäisi olla työnantajalle mieluinen vaihtoehto. Säästetään työmatkoihin kuluva aika ja myös kustannuksia. Varmasti työntekijä pysyy virkeänä ja tehokkaana, kun saa tehdä työtä rauhallisessa ja itselleen mieluisassa paikassa.

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta

Photo by Domenico Loia on Unsplash

Tiimityö – paljon puhuttu aihe

Tiimityöllä tarkoitetaan työskentelyä pysyvässä ryhmässä tai tiimissä, jolla on yhteinen tehtävä ja jolla on mahdollisuus suunnitella itse työtään. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: tiimi, ryhmä, solu ….

Rekrytoinnissa tiimityötaitoja arvostetaan entistä enemmän, vaikka aihe onkin jo vanha. Työntekijän täytyy kyetä työskentelemään tiimissä ja johtajalle tiimien rakentaminen ja niiden johtaminen on muodostunut yhä tärkeämmäksi. Yksittäisen työsuorituksen sijaan mittaamme tiimin suoritusta. Miten hyvä tiimi rakennetaan ja miten se motivoidaan? Avainasioita, joita jokainen johtaja joutuu pohtimaan.  Kokemuksista olisi mukava saada rakentavia kommentteja.

Hyvässä tiimissä on avoin vuorovaikutus jäsenten välillä. Jokainen tarvitsee toinen toistaan päästäkseen yhteiseen päämäärään. Hyvä tiimi on joukko erilaisia ihmisiä, jotka sopivasti täydentävät toinen toisiaan.  Toisten erilaisuus pitää siis hyväksyä ja nähdä voimavarana. Hyvässä tiimissä ei voi olla omaan napaan tuijottelijoita. Itsekkyys pitää sysätä sivuun ja antaa tilaa muiden ajatuksille ja toimintatavoille. Pitää hyväksyä ja ymmärtää muita tiimin jäseniä. Sosiaaliset taidot nousevat arvoon arvaamattomaan. Pystyäkseen toimimaan tiimissä jäsenen täytyy tuntea itsensä ja tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

Tiimillä on yhteinen tavoite ja se toimii yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Tiimin arvo on enemmän kuin sen yksilöitten arvo erikseen summattuna. Hyvässä tiimissä sen jäsenet kannustavat toisiaan ja ratkovat ongelmia yhdessä. Sitä tukee sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen ja keskinäinen luottamus.  Hyvässä tiimissä työmoraali on korkealla ja se kehittää uusia työtapoja ja nostaa tehokkuutta. Tiimi ei kaipaa tiimin yhtenäisyyttä rikkovia leppäluokalla matkustavia.

Miten tällainen ihannetiimi siten saadaan aikaan? Tiimin vastuut pitää määrittää. Jos on vastuuta pitää myös antaa valtaa päättää asioista. Tiimille pitää antaa myös aikaa järjestyä ja valita tai hyväksyä vetäjä, johon kaikki jäsenet luottavat. Vetäjältä vaaditaan taitoa tukea ja johtaa tiimin jäseniä yksilöinä, tunnistaa henkilökohtaiset vahvuudet ja parhaiten sopivat roolit. Vetäjä motivoi tiimiä ja elää sen mukana niin menestyksessä, kuin vaikeissakin tilanteissa. Vetäjä on mukana luomassa edellytykset saavuttaa yhteinen päämäärä hyvässä hengessä ja on läsnä silloin, kun tarvitaan. Tiimin vetäjällä on iso merkitys koko tiimin kannalta. Tiimi myös hioutuu ja sen jäsenten roolit selkiytyvät ajan kuluessa. Hyvän tiimin rakentaminen ei ole helppoa ja se vaatii vapaita resursseja, mistä valita. Eikä se tapahdu hetkessä.

Hyvä tiimi on toimiessaan kullanarvoinen työnantajalle ja sitoutunut tehtäväänsä, eikä siitä helposti hakeuduta muualle. Toisaalta, jos työntekijästä ei pidetä huolta ja työpaikkaa vaivaa epävarmuus, niin koko tiimi saattaa siirtyä kilpailijalle. Siitäkin on esimerkkejä.  Tiimitaitoja voi jokainen oppia ja opiskella lisää. Ei ole huonosta kenellekään. Tiimitaitoja tarvitaan työssä ja privaatissa. Monet meistä kuuluvat erilaisiin ryhmiin ja haluamme tietenkin olla niitä kantavia voimia, jotka pitävät hyvää henkeä yllä ja innostavat muitakin – eikö totta?

Olin eilen katsomassa klassikkomusikaalin Viulunsoittaja katolla. Sellainen toteutus, jos mikä, vaatii tiimitaitoja ja yhteen hiileen puhaltamista. Olipas huikaisevaa osaamista ja heittäytymistä koko tiimiltä!

InHunt Gropupin vapaat työpaikat löydät https://inhunt.fi/avoimet-tyopaikat/

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Photo by Quino Al

Pystytkö päättämään?

Pidän itseäni hyvänä päättäjänä – tai ainakin nopeana. Ihailen ja arvostan ihmisiä, joille päätöksenteko ei ole vaikeaa. Johtajien pitää pystyä päättämään hyvin usein vaikeitakin asioita nopeasti ja joskus vähään tietoon perustuen. Politiikassa päätöksenteko on kollektiivista ja aikaa vievää. Siitä esimerkkinä on SOTE, jota ei tahdota saada millään maaliin. Ruotsalaisia me pidämme huonoina päättäjinä, kun he diskuteeraavat niin paljon ja kaikkien mielipide halutaan saada kuulluksi päätöksiä tehtäessä. Miksi sitten jotkut ihmiset ovat parempia päättämään kuin toiset?

Kokemus on valttia päätöksenteossa. Jos päättäjä on ollut vastaavassa tilanteessa aikaisemmin, niin silloin peilaaminen koettuun helpottaa päätöksentekoa. On olemassa jo näkemys, mihin tämä päätös johtaa tai ainakin olettamus siitä. Usein johtajat ovat vähän iäkkäämpiä, koska nuorelle ei kokemusta ole vielä kerääntynyt. Hyvällä päättäjällä on myös itseluottamusta ja rohkeutta päättää vaikeistakin asioista.

Oppiminen uusissa tilanteissa ja peilaaminen aiemmin koettuun on hyvän johtajan tavaramerkki. Silloin päätöksentekokyky kehittyy ja päätösten laatu pysyy hyvänä. Dynaaminen, kovassa muutoksessa oleva ympäristö tarjoaa johtajalle oivan alustan kehittää itseään myös päättäjänä. Tilanteet vaihtuvat nopeasti ja tarjoutuu mahdollisuus tehdä haastavia päätöksiä ja usein niitä pitää kyetä tehdä myös heti. Kerroin eräälle asiakkaalle arvostavani hänen ja hänen organisaationsa kykyä tehdä päätökset nopeasti. Hän sanoi, että heidän yritys on kovassa kasvussa ja on pakko tehdä nopeita päätöksiä, muuten työmäärä kasaantuu ja tilanne muuttuu toivottamaksi. Hän kertoi myös, että joskus tehdään vääriä päätöksiä, mutta niihin myös reagoidaan nopeasti ja muutetaan suuntaa tarvittaessa. Viisasta puhetta. Pitää hyväksyä myös omat virheensä ja olla valmis oppimaan niistä. Hyvä johtaja myös tunnistaa pienet ja isot asiat.

Analyyttisyys helpottaa päätöksentekoa. Kun pystyy analysoimaan syyn ja seurauksen, niin päätöksenteko on paljon helpompaa. Päätöksen myyminen muille ja heidän saaminen yhteisen päätöksen taakse helpottuu, kun päättämisen tueksi tuodaan dataa. Päätös perustuu olemassa oleviin tietoihin eikä tunteisiin. Aika vaikea on väittää vastaan, jos tosiasiat osoittavat muuta.

Tunteet ohjaavat päätöksentekoa varsinkin privaatissa. Jos työelämässä päätökset perustuvat suurelta osin tunteisiin ja intuitioon, niin ollaan aika heikolla pohjalla. Ihminen, joka tuntee itsensä ja tunnistaa tunteensa ei anna tunteiden ohjata – ei ainakaan liian paljon. Kun tunteet ovat päätöksenteossa mukana, niin päätökset ovat usein inhimillisiä. Sopivasti tunnetta mukana on hyvä asia, kunhan ei anneta niiden liiaksi johdattaa.

Hyvä johtaja ja päättäjä on myös kriittinen itseään kohtaan. Tunnistaa omat heikkoutensa ja myös hyvät puolensa. Silloin tunnistaa omat kehittymistarpeensa ja elämänmittainen kasvu ihmisenä jatkuu. Haastatteluissa kysyn usein millainen on hyvä johtaja haastateltavan mielestä. Suosituin vastaus on, että johtajan pitää pystyä päättämään. Usein organisaatiota vaivaa päätöksenteon kyvyttömyys varsinkin vaikeiden asioiden kohdalla. Jokainen pystyy päättämää helpoista ja miellyttävistä asioista, johtajuus punnitaan vasta vaikeiden asioiden kohdalla. Asiat mutkistuvat, kun ne pitkittyvät pitää paikkansa. Pienestä lumipallosta kasvaa lumivyöry, jos asiaan ei tartuta eikä sitä hoideta ajoissa. Organisaatio myös helposti naureskelee takanapäin johtajalle, joka välttelee päätöksentekoa. Saadakseen arvostusta johtaja tekee päätöksiä eikä anna organisaation vaeltaa epätietoisuudessa.

Tehdään hyviä päätöksiä ja toivotan Oikein Hyvää Pääsiäistä kaikille kanssaihmisille.

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Photo by Brendan Church on Unplash

Social skills are most important?

Maailma muuttuu teknologian kehittyessä. Myös työelämässä tarvittavat taidot muuttuvat. Robotit ja koneet korvaavat perinteisen hitsarin ja kokoonpanijan. Heidän työnkuvansa muuttuu koneiden valvontaan, ohjelmointiin, sellaiseen työhön, mitä ihminen tekee konetta paremmin ja luotettavammin.

Se merkitsee, että myös koulutuksen pitää muuttua. Tarvitseeko ammattikoulusta valmistuvan metallimiehen osata kohta enää hitsata lainkaan? Vastaus on, että ei ainakaan siinä määrin kuin ennen. Hänen on osattava paljon muuta, ainakin käyttää monipuolisesti koneita – mitä se sitten tarkoittaakaan. Jos se on ohjelmointia, niin matemaattiset kyvyt ja kielitaito nousevat ensimmäisinä mieleen hänen osaamislistassaan. Hyvin usein pitää uskaltaa myös tarttua luuriin ja soittaa konevalmistajan tukeen, joka saattaa olla globaalisti jossain. Pitää pystyä ja uskaltaa kommunikoida vieraalla kielelle, pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa sukupuoleen, väriin ja kansallisuuteen katsomatta. Sosiaaliset taidot nousevat yhä merkitsevämmiksi.

Vaikka esimies ei olisikaan paikalla pitää koneenkäyttäjän myös osata itse reagoida käyttöhäiriöön, ennalta arvaamattomiin asioihin, jotka katkaisevat tuotannon. Pitää korjata kone, poistaa vika, vaikka se ei kuuluisi hänen toimenkuvaan ja vaikka työpäiväkin jo päättyi. Koneenkäyttäjä toimii silloin aloitteellisesti ja proaktiivisesti. Hän on myös vastuuntuntoinen ja sitoutunut tehtäväänsä ja lojaali. Tekee parasta tiimityötä.

Työntekijä on varsinainen moniosaaja ja alansa asiantuntija, jonka johtaminen asettaa myös johdon tiukille. Samat sosiaaliset taidot nousevat tärkeimmiksi johtajan ominaisuuksista. Johtajan pitää osata myös kuunnella, antaa valtaa ja vastuuta, delegoida ja luottaa henkilökuntaansa. Johtaja toimii myös jämäkästi, tavoitteellisesti ja suoraviivaisesti, kannustaen ja motivoiden. Näitä ainakin halutaan! – ja kaikki samassa persoonassa.

Tiedättekö mikä nousee haastatteluissa eniten esiin kysyessäni: “Miksi haluat nykyisestä tehtävästä pois?

VIESTINTÄ

hoidettu huonosti tai se puuttuu lähes kokonaan!

Johtajalle niin tärkeistä Viestintätaidoista lisää seuraavassa blogissa. Esimerkkejä anonyymisti ja luottamuksella saa lähettää yv:nä.

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.