Brändi ja Some

Arkielämässä kohtaamme maailmanlaajuisia brändejä joka puolella. Harvoin tulee mietittyä, mitä kaikkea Coca-Colan, BMW:n, Oltermannin tai jonkun muun merkkituotteen taakse kätkeytyy. Siellä on valtavasti pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä.

Nykyään ihmiset pyrkivät brändäämään itsensä ainakin, jos ovat urheilijoita, taiteilijoita tai ylipäätään julkisuuden henkilöitä. Menestymisen myötä henkilöbrändin arvo kasvaa, vaikka et tekisi yhtään mitään. Saavutukset luovat henkilöbrändin ja kielteinen julkisuus sen tuhoaa. Toisaalta siinäkin tapauksessa näyttää joku saavan anteeksi enemmän, kuin joku toinen. Esimerkkinä erään laulajan huumesekoilut ja erään talviurheilijan alkoholintäyteinen historia linnakeikkoineen. Heidän brändillään on edelleen arvonsa ja voi myös kysyä, tunnettaisiinko heidän brändinsä yhtä hyvin ilman näitä julkisuusotsikoita?

Jokainen meistä rakentaa omaa brändiään tiedostamattaan.

  • Kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa muokkaa heidän käsitystä siitä, minkälainen olet heidän silmissään. Jos sinua jo nuoresta on pidetty suupalttina, toisten mollaajana, on siitä vaikea päästä irti.
  • Kirjoitukset ja blogit muokkaavat vielä suuremman kuulijakunnan käsitystä sinusta. Ja ne jäävät elämään sen jälkeen, kun olet ne julkaissut. Kannattaa miettiä vaikka sitä, miten kommentoi toisten kirjoituksia. Aika nopeasti saa leiman valittajana, terrorisoijana, yhteiskunnan vihollisena yms. Negatiivisuus varsinkin muistetaan. Ennen kuin painat enteriä, niin laske kymmeneen. Muista myös, että positiivisuus lisää positiivisuutta! Brändäys on ennen kaikkea viestintää.
  • Tekosi vaikuttavat mielikuvaan. Esimerkkinä erään pienen paikkakunnan yritysjohtaja, joka löi rumpua paikallisuuden puolesta. Ei kauaakaan, kun hän jakoi Instagramissa kuvaa ostosmatkaltaan naapurikunnassa. Täytyy olla sanojensa mittainen ja rehellinen, niillä brändi vahvistuu.

Oman brändin rakentaminen tietoisesti

  • Itsetuntemus on vahvan brändin perusta. Silloin tiedostat, millainen olet ja tunnistat myös kehittymisen tarpeet.
  • Henkilöbrändi on aito ja todenmukainen kuva sinusta ihmisenä kaikkine hyvine puolineen, mutta myös huonoine puolineen.
  • Ammatillinen brändääminen antaa sinusta kuvan headhunterille tai tulevalle työnantajallesi. Ammatillisen brändin rakentamisessa ei voi liikaa painottaa rehellisyyttä. Totuus tuppaa nousta aina jostakin esille, siispä pysymme siinä. Ammatillinen brändi tietenkin kertoo mitä olet tehnyt, mutta vielä tärkeämpää on se, mitä olet saanut aikaan!

Oman brändin rakentaminen kysyy myös aikaa ja laittaa tutkiskelemaan itseään syvällisemmin. Pitäisikö brändääminen aloittaa jo lapsena? Aloitettiinpa tietoisesti tai ei, niin silloin se jo rupeaa rakentumaan. Minusta vanhempien tulisi opastaa ainakin siihen, mitä lapset kirjoittelevat ja jakavat mediassa, niin ei tule niin suuria yllätyksiä sitten aikuisena. Toisaalta joskus tuntuu, että lapset ovat tässä kohtaa vanhempiaan viisaampia!

Tänä päivänä Iivo Niskanen toi kuningasmatkalta Olympiakultaa ja vei omaa brändiään aimo askeleen eteenpäin. Iivolla saattaa olla jo konsultteja opastamassa viestinnässä ja brändin rakentamisessa ja jos ei ole, niin varmasti kohta lähestyvät. Pitäisikö tavallisen ihmisenkin käyttää ostopalvelua? Niin… hyvä kysymys. Jos joku kysyy minun mielipidettä vaikkapa profiilistaan, niin mielelläni sitä kommentoin, jos ehdin. Tosin se on vain minun näkemys asiasta. Se on minun Pro Bono, eikä siitä tarvitse maksaa!

Itse kirjoitan blogia ja yritän antaa luotettavan ja ammattimaisen kuvan itsestäni  – tosin aina en jaksa olla skarppina. Jos jo lapsesta saakka pitäisi keskittyä oman brändin rakentamiseen, niin taitaisi jäädä monta kivaa retkeä tekemättä.

Aurinkoista kevättä ja nautitaan elämästä!

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

 

Työtehtävään hintalappu?

Kompensaatio tehdystä työstä kiinnostaa kovasti niin työntekijää kuin työnantajaakin, mutta myös headhunteria. Headhunterin työ vaikeutuu oleellisesti, jos päämiehen odotukset ja näkemys ovat pielessä. Sama tapahtuu, jos hakijoiden käsitykset eivät ole realistisia.

Hakemuksista näkee usein, jotta hakijat eivät osaa hinnoitella kokemustaan ja osaamistaan oikein  – näemme paljon yli- ja alihinnoittelua. Alihinnoittelu ei luo hyvää pohjaa pitkäaikaiselle työsuhteelle eikä ylihinnoittelija selviä jatkoon lainkaan. Onneksi vertailevaa palkkatietoa on julkisesti saatavissa. Headhunterilla on toki hyvä käsitys siitä, mitä tehtävästä pitää maksaa ja se meidän täytyy päämiehelle kertoa. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu kertoa hakijoille, mitä tehtävästä ollaan valmiita maksamaan.

Mitä mieltä olette, pitäisikö työtehtävään laittaa hintalappu päälle, niin kuin esimerkiksi USA:ssa tai Briteissä tehdään?

Entä sitten luvatut bonukset? Bonukset sidotaan henkilökohtaiseen menestykseen tai hyvin usein myös koko yhtiön menestykseen. Yritykset haluavat myös sitouttaa työntekijöitään ja tarjoavat mahdollisuutta osaomistajuuteen tulevaisuudessa. Yhä pienemmät yhtiöt ovat valmiita jakamaan omistajuutta. Kuukausipalkan kertominen on helppo asia, mutta kaikkien muiden kannustavuustekijöiden muuttaminen euroiksi tekee siitä jo haastavampaa varsinkin, jos vastaavaan tehtävään ei ole jo olemassa sopimusmallia. Yritysten kannattaa miettiä sopimusmalli valmiiksi jo haun alkuvaiheessa varmistaakseen haun onnistumisen ja hyvän pohjan pitkäaikaiselle työsuhteelle.

Etsimme jatkuvasti hyviä johtajia ja asiantuntijoita mielenkiintoisiin tehtäviin ja siksi keskustelu tästäkin aiheesta on erityisen mielenkiintoinen.

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

 

Hyvä CV tai suomeksi ANSIOLUETTELO – headhunterin näkökulmasta.

Headhunterina työtäni on tutustua hakijoiden minulle lähettämiin hakemuksiin ja ansioluetteloihin. Taso ja kirjo on hyvin laaja. Hyvä CV erottuu heti ensi silmäyksellä edukseen. Toivoisin hakijoiden kiinnittävän ainakin seuraaviin asioihin huomiota laatiessaan omaa ansioluetteloaan.

  • Päivitä ja muokkaa haettavaan paikkaan sopivaksi
  • Käytä tuoretta ja asiallista kuvaa, äläkä unohda yhteystietojasi eikä syntymäaikaa
  • Kerro totuus vain ja ainoastaan – tietojasi on helppo tarkistaa
  • Esitä kokemuksesi ja koulutuksesi kronologisessa järjestyksessä, tuorein ylimpänä
  • Lyhyestä virsi kaunis, CV:n pituus on yksi A4 – ihan maksimi kaksi
  • Kerro ansioistasi numeroin – ”Myyntitiimimme kaksinkertaisti myynnin 4 M€:n kahdessa vuodessa”
  • Jos historiassasi on lyhyt työsuhde, niin kerro miksi – ei tarvitse arvailla syitä
  • CV voi olla persoonallinen, mutta itse en halua bling blingiä enkä discovaloja
  • Lopuksi lue tarkkaan läpi ja poimi pois kirjoitusvirheet – valitettavan moni ei osaa yhdyssanoja!

Hyvä CV on totuudenmukainen ja yksinkertainen. Ei kannata pitää vakkaa kannen alla, vaan kertoa sanoin ja numeroin, mitä menestys tarkoittaa sinun kohdalla. Niin ja muista päivittää LinkedIn:n yhteystietosi ja kuvaus työtehtävistäsi! Tee myös kontaktoituminen kanssasi helpoksi.

Hyvää työnhakua ja iloa vuoteen!

Jari Luoma                                                                                                                                       Headhunter  0500 666867