Brändi ja Some

Arkielämässä kohtaamme maailmanlaajuisia brändejä joka puolella. Harvoin tulee mietittyä, mitä kaikkea Coca-Colan, BMW:n, Oltermannin tai jonkun muun merkkituotteen taakse kätkeytyy. Siellä on valtavasti pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä.

Nykyään ihmiset pyrkivät brändäämään itsensä ainakin, jos ovat urheilijoita, taiteilijoita tai ylipäätään julkisuuden henkilöitä. Menestymisen myötä henkilöbrändin arvo kasvaa, vaikka et tekisi yhtään mitään. Saavutukset luovat henkilöbrändin ja kielteinen julkisuus sen tuhoaa. Toisaalta siinäkin tapauksessa näyttää joku saavan anteeksi enemmän, kuin joku toinen. Esimerkkinä erään laulajan huumesekoilut ja erään talviurheilijan alkoholintäyteinen historia linnakeikkoineen. Heidän brändillään on edelleen arvonsa ja voi myös kysyä, tunnettaisiinko heidän brändinsä yhtä hyvin ilman näitä julkisuusotsikoita?

Jokainen meistä rakentaa omaa brändiään tiedostamattaan.

  • Kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa muokkaa heidän käsitystä siitä, minkälainen olet heidän silmissään. Jos sinua jo nuoresta on pidetty suupalttina, toisten mollaajana, on siitä vaikea päästä irti.
  • Kirjoitukset ja blogit muokkaavat vielä suuremman kuulijakunnan käsitystä sinusta. Ja ne jäävät elämään sen jälkeen, kun olet ne julkaissut. Kannattaa miettiä vaikka sitä, miten kommentoi toisten kirjoituksia. Aika nopeasti saa leiman valittajana, terrorisoijana, yhteiskunnan vihollisena yms. Negatiivisuus varsinkin muistetaan. Ennen kuin painat enteriä, niin laske kymmeneen. Muista myös, että positiivisuus lisää positiivisuutta! Brändäys on ennen kaikkea viestintää.
  • Tekosi vaikuttavat mielikuvaan. Esimerkkinä erään pienen paikkakunnan yritysjohtaja, joka löi rumpua paikallisuuden puolesta. Ei kauaakaan, kun hän jakoi Instagramissa kuvaa ostosmatkaltaan naapurikunnassa. Täytyy olla sanojensa mittainen ja rehellinen, niillä brändi vahvistuu.

Oman brändin rakentaminen tietoisesti

  • Itsetuntemus on vahvan brändin perusta. Silloin tiedostat, millainen olet ja tunnistat myös kehittymisen tarpeet.
  • Henkilöbrändi on aito ja todenmukainen kuva sinusta ihmisenä kaikkine hyvine puolineen, mutta myös huonoine puolineen.
  • Ammatillinen brändääminen antaa sinusta kuvan headhunterille tai tulevalle työnantajallesi. Ammatillisen brändin rakentamisessa ei voi liikaa painottaa rehellisyyttä. Totuus tuppaa nousta aina jostakin esille, siispä pysymme siinä. Ammatillinen brändi tietenkin kertoo mitä olet tehnyt, mutta vielä tärkeämpää on se, mitä olet saanut aikaan!

Oman brändin rakentaminen kysyy myös aikaa ja laittaa tutkiskelemaan itseään syvällisemmin. Pitäisikö brändääminen aloittaa jo lapsena? Aloitettiinpa tietoisesti tai ei, niin silloin se jo rupeaa rakentumaan. Minusta vanhempien tulisi opastaa ainakin siihen, mitä lapset kirjoittelevat ja jakavat mediassa, niin ei tule niin suuria yllätyksiä sitten aikuisena. Toisaalta joskus tuntuu, että lapset ovat tässä kohtaa vanhempiaan viisaampia!

Tänä päivänä Iivo Niskanen toi kuningasmatkalta Olympiakultaa ja vei omaa brändiään aimo askeleen eteenpäin. Iivolla saattaa olla jo konsultteja opastamassa viestinnässä ja brändin rakentamisessa ja jos ei ole, niin varmasti kohta lähestyvät. Pitäisikö tavallisen ihmisenkin käyttää ostopalvelua? Niin… hyvä kysymys. Jos joku kysyy minun mielipidettä vaikkapa profiilistaan, niin mielelläni sitä kommentoin, jos ehdin. Tosin se on vain minun näkemys asiasta. Se on minun Pro Bono, eikä siitä tarvitse maksaa!

Itse kirjoitan blogia ja yritän antaa luotettavan ja ammattimaisen kuvan itsestäni  – tosin aina en jaksa olla skarppina. Jos jo lapsesta saakka pitäisi keskittyä oman brändin rakentamiseen, niin taitaisi jäädä monta kivaa retkeä tekemättä.

Aurinkoista kevättä ja nautitaan elämästä!

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

 

Big Data ja Tietosuoja

Meistä kerätään tietoa joka paikassa, ostitpa kaupasta ruokaa, katsot elokuvakanavaa kotona tai sometat sohvalla. Big Data on kaikkialla ja kukaan ei halua luovuttaa sitä, vaan kerätä entistä enemmän tietämättä edes mihin sitä juuri nyt tarvitsisi. Se on kuin panisi rahaa säästöön. Joku tietoa tulee tulevaisuudessa hyödyntämään ja on valmis siitä silloin maksamaan.

Big Dataa analysoimalla voidaan ennustaa, mitä teillä huomenna syödään tai mitä elokuvaa todennäköisemmin haluaisitte seuraavaksi katsoa ja tietenkin maksaa siitä. Kohta tienvarsimainoksen valotaulut tunnistavat sinun lähestymisen ja tarjoavat mieltymyksiin menevää mainontaa kohdatessasi taulun.  Tai kuuntelemaltasi radiokanavalta tulee juuri sinuun vaikuttava mainos sopivasti kauppakeskuksen kohdalla. Utopiaako? Ei.

Big Data kertoo luottokelpoisuutesi ja ennustaa menestymisesi tulevaisuudessa. Mitä jos sinusta onkin kerätty väärää tietoa, joka on esteenä lainan saannille pankista? Sama voi tapahtua antamasi osoitteen perusteella. Ihmiset altistetaan eriarvoiselle kohtelulle. Miten nykyiset lapset uskaltavat hakea julkisiin virkoihin, kun koko historia on napin painalluksella selvitettävissä. Kannattaako nuorten tyttöjen ja poikien jakaa itsestään arvelluttavia kuvia ja muuta materiaalia? Ei muuten kannata, ei edes yksityisesti. Kaikki tyhmätkin jutut tallentuvat Big Dataan ja joku voi niitä käyttää sinua vastaan tulevaisuudessa. Henkilöhistoria voi olla ikuinen taakka.

Haluatko tietää, mitä sinusta on kerätty suosimassasi kauppaketjussa? Se on mahdollista toukokuussa, kun EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) tulee voimaan. Tietosuoja-asetus vahvistaa yksilön oikeuksia ja vapauksia. Tietosuoja-asetus koskee kaikkia yrityksiä, jotka pitävät henkilörekisteriä, niin myös meitä headhuntereita. Yrityksissä joudutaan varautumaan tai olisi jo pitänyt varautua tulevaan lakiin ja sen tuomiin vaatimuksiin. Headhunterina en kohta voi enkä halua ottaa CV:si sähköpostiini, vaan oikea osoite on yrityksen CV – tietokanta, jossa sen säilyttäminen, näkyvyys ja saatavuus on määritelty lain vaatimusten mukaisesti.

Tietosuojalaki parantaa yksityisen ihmisen turvaa, mutta asettaa yrityksille kovat vaateet. Näin EU:ssa – entä muualla? Monessa muussa maassa tälle viitataan kintaalla, eikä se edes koske heitä! Se siitä sitten…. siirtyykö Big Data niihin maihin? Niin voisi ajatella!

Tiesitkö, että voit vaatia yrityksiä tuhoamaan sinua koskevan aineiston ja lopettamaan keräilyn?

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Hyvä CV tai suomeksi ANSIOLUETTELO – headhunterin näkökulmasta.

Headhunterina työtäni on tutustua hakijoiden minulle lähettämiin hakemuksiin ja ansioluetteloihin. Taso ja kirjo on hyvin laaja. Hyvä CV erottuu heti ensi silmäyksellä edukseen. Toivoisin hakijoiden kiinnittävän ainakin seuraaviin asioihin huomiota laatiessaan omaa ansioluetteloaan.

  • Päivitä ja muokkaa haettavaan paikkaan sopivaksi
  • Käytä tuoretta ja asiallista kuvaa, äläkä unohda yhteystietojasi eikä syntymäaikaa
  • Kerro totuus vain ja ainoastaan – tietojasi on helppo tarkistaa
  • Esitä kokemuksesi ja koulutuksesi kronologisessa järjestyksessä, tuorein ylimpänä
  • Lyhyestä virsi kaunis, CV:n pituus on yksi A4 – ihan maksimi kaksi
  • Kerro ansioistasi numeroin – ”Myyntitiimimme kaksinkertaisti myynnin 4 M€:n kahdessa vuodessa”
  • Jos historiassasi on lyhyt työsuhde, niin kerro miksi – ei tarvitse arvailla syitä
  • CV voi olla persoonallinen, mutta itse en halua bling blingiä enkä discovaloja
  • Lopuksi lue tarkkaan läpi ja poimi pois kirjoitusvirheet – valitettavan moni ei osaa yhdyssanoja!

Hyvä CV on totuudenmukainen ja yksinkertainen. Ei kannata pitää vakkaa kannen alla, vaan kertoa sanoin ja numeroin, mitä menestys tarkoittaa sinun kohdalla. Niin ja muista päivittää LinkedIn:n yhteystietosi ja kuvaus työtehtävistäsi! Tee myös kontaktoituminen kanssasi helpoksi.

Hyvää työnhakua ja iloa vuoteen!

Jari Luoma                                                                                                                                       Headhunter  0500 666867