Voihan Korona, minkä teit!

Tuli puun takaa ja tuli äkkiä. Isku vasten kasvoja, tyrmäävä ja vaarallinen.

Tilanne maailmassa on muuttunut todella nopeasti. Eilen niin vapaa liikkuminen on nyt mahdotonta, ihmiset ovat ahdistuneina neljän seinän sisällä tietämättömyyden kalvaessa sisintä. Olemme tilanteessa, josta meillä kenelläkään ei ole kokemustaustaa. Tämän jälkeen on. Sosiaalinen media kylvää disinformaatiota, ”varmaa” tietoa, johon on helppo tarttua totuudesta tietämättömän. Mitä pitäisi tehdä? Siihen ei varmasti löydy yhtä oikeaa vastausta.

Lopetetaanko hengittäminen?

Kuollaan ainakin varmasti. Ei lopeteta, vaan katsotaan päättäväisesti tulevaisuuteen, Koronan jälkeiseen aikaan, jolloin business taas kukoistaa. Talouden romahdus johtuu nyt yksinomaan Koronasta, mitään radikaaleja merkkejä talouden lamasta ei ollut ennen Koronaa. Kuinka syvälle suohon se nyt meidät upottaa ja kuinka nopeasti sieltä pääsemme ylös? Toivottavasti nopeasti. Ihmiset tarvitsevat apua ja siitä on syytä huolehtia ensimmäiseksi. Valtiovallan suositukset on syytä ottaa kaikkien vakavasti, nyt on paras pysyä kotona. Luotan terveydenhuoltojärjestelmään, mutta jokaisen tulisi huolehtia nyt vanhuksista, lapsista ja läheisistä. Naapurin vanhukselle kaupassa käyminen voi olla vaikeaa ja vaarallistakin – autetaan jokainen osaltamme.

Yritykset tarvitsevat nyt apua.

Kevyet toimet eivät riitä. On muistettava, että yritysten tukeminen tukee myös kuntien tiukkaa taloudellista tilannetta ennen pitkää ja varmistaa työllisyyden. Alla on muutamia kohtia.

  • Veroja ja maksuja siirtää, mieluummin antaa niihin myös helpotusta. Työnantajamaksut pois.
  • Päätettävä uusista rahoituskeinoista yritysten pelastamiseksi.
  • Tuki pitää kanavoida oikein. En usko, että kangistunut Finnvera kykenee tekemään päätöksiä niin nopeasti, kuin yritysten taloudellinen tilanne vaatii. Konkurssihakemus tulee ennen Finnveran päätöstä. Ja antaako pankki rahaa – toteavat, että eihän tuolle maksukyvyttömälle voi mitään antaa.
  • Poistetaan sairauskulut yrityksiltä.
  • Mahdollistetaan pienyrittäjälle työttömyysturva tässä poikkeuksellisessa tilanteessa yritystoimintaa lopettamatta. Päätöksenteko saatava nopeaksi.
  • Työeläkemaksujen korko- ja viivästyskulut pois ja lisäaikaa ilmoituksella.

Pelkään, että moni yritys joutuu lähtemään aikamoiselta takamatkalta, kun talous lähtee taas nousuun. Hyviä ja elinkelpoisia yrityksiä tulee menemään nurin, jos hallitus ei parempaan pysty. Norsua ei kaadeta ilmakiväärillä.

Yritysten ja ihmisten toiminta tulee muuttumaan.

Moni yritys kärsii ja tulee kärsimään komponenttipulasta. Strateginen ostaminen kasvaa arvoonsa tämän kriisin jälkeen. Yritykset tulevat etsimään uusia valmistajia ja mielellään eri maanosista. Valmistusta tullaan kotiuttamaan. Toki siinä on omat taloudelliset haasteensa. Trump tulee saamaan tahtonsa aika helposti läpi, kiinalaisten tuotteiden osuus pienenee jenkkimarkkinassa aivan varmasti – ja myös muualla. Mutta miten kriisistä selviää jenkkien tehoton terveydenhuolto. Onneksi meillä on luja luottamus omaamme.

Meidänkin käyttäytyminen muuttuu. Hyväksymme etätyön ja ihan jokaiseen palaveriin emme enää mene henkilökohtaisesti. Tulee uusia työkaluja hoitaa neuvottelut, oppitunnit, palaverit etänä. Digitaalisuus kiittää. Mitä tapahtuu vapaalle liikkuvuudelle, palautuuko se ennalleen? Aika näyttää, millainen maailma on Koronan jälkeen. Haluan uskoa, että entistä vahvempi ja toivottavasti myös sosiaalisempi ja epäitsekkäämpi.

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Photo by Tai’s Captures on Unsplash

Kiinteä palkka vai tulospalkka?

Ajattelin kirjoittaa muutaman sanan tuotannon työntekijän palkoista ja palkkiomalleista, koska yrityksiä johdetaan ja palkkoja maksetaan niin monella tavalla. Vanha sanonta ”markan suutari tekee kympin vahingon” pitää niin monessa asiassa paikkansa.

Pari viikkoa sitten tapasin erään suuresti arvostamani yritysjohtajan, jonka kanssa keskustelimme heidän tavastaan sitouttaa ja motivoida tuotannon työntekijöitä.  Kyseinen johtaja on yrityksen toimitusjohtaja, perustaja ja omistaja. Yrityksellä on vahva vienti ja erinomaiset omat tuotteet, joiden tasoa, kiinnostavuutta, kilpailukykyä ja brändiä on ylläpidetty jatkuvalla panostuksella tuotekehitykseen, markkinointiin ja myyntiin. Yritys on kasvanut vuosittain 90-luvulta saakka.  Jotain siis johtamisessa on tehty oikein!

Heidän tuotannossa työntekijöillä on erittäin kilpailukykyinen peruspalkka ja sen lisäksi mahdollisuus tuotantopalkkioon, joka on ollut nyt n. 6 €/tunti peruspalkan päälle. Hyvin usein yrityksissä tuijotetaan maksettua palkkaa / työntekijä, joka tietenkin halutaan pitää mahdollisimman alhaalla, jotta yrityksen kilpailukyky säilyisi. Unohdetaan tuottavuus, jota pitäisi mitata. Unohdetaan myös mitata laatua ja toimitusvarmuutta.

Kyseisessä esimerkkiyrityksessä näitä ei ole unohdettu, vaan niistä palkitaan. Yrityksessä tuotannon työntekijät ansaitsevat merkittävästi paremmin kuin naapuriyrityksessä tai alueella ylipäänsä. Miten korkeat tuotantopalkkiot sitten näkyvät tuotannossa?

  • Ihmiset ovat sitoutuneita työhönsä – naapuriyritys ei tunnu heistä houkuttelevalta
  • Ihmiset kehittävät omaa työtään – tavoite on päästä parempaan lopputulokseen ja ansaita enemmän
  • Ihmiset ovat itseohjautuvia ja proaktiivisia – työnjohtoa ja väkeä tarvitaan vähemmän
  • Ihmiset auttavat tiimeissä – kaverinkin työpanos on tärkeä, jotta päämäärä saavutetaan
  • Ihmiset luovat työpaikalle hyvän työilmapiirin – sairauspoissaoloja ei juurikaan ole
  • Ihmiset ovat tyytyväisiä ja pystyvät huolehtimaan omista vastuistaan ja perheistään!

Vaikea on löytää mitään negatiivista, paitsi ne alalla keskimääräistä korkeammat palkkakustannukset / henkilö – no ei ole sekään negatiivinen juttu, koska kaikilla muilla mittareilla voidaan osoittaa, että yrityksen henkilöstön tuottama lisäarvo on merkittävästi suurempi kuin alalla keskimäärin. Heillä on kaikki hyvin, molemmilla puolilla ja vielä asiakkaillakin. Tässä yrityksessä asiakas on myös keskiössä ja heistä pidetään samalla tavalla hyvää huolta ja katsotaan heidän parastaan koko ajan. Nostan hattua!

Yritysten kannattaa miettiä työntekijöiden palkkiomallia joka tasolla. Myyjän nälkää kannattaa ruokkia. Ansaitkoon enemmän kuin toimitusjohtaja – silloinhan hän on tehnyt oman työnsä hyvin. Tyhjästä ei tietenkään pidä maksaa ja tiedän kuinka vaikeaa tulospalkkiomallin rakentaminen voi olla. Kannattaako kuitenkin kokeilla?

Aurinkoista kevättalvea ja nautitaan elämästä!

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Photo by Hans Ripa at Unsplash

Julkinen, hiljainen vai salainen?

Yritykset käyttävät yhä enemmän Headhunterin palveluja hakiessaan osaavia ihmisiä eri tehtäviin. Autamme lähes joka tasolla; asiantuntijat, päälliköt, johtajat, toimitusjohtajat ja hallitusten jäsenet – niitä headhunttaamme.

Aikaisemmin ylimmän johdon haut tehtiin usein salaisina. Mitä salainen, hiljainen tai julkinen haku sitten tarkoittavat InHuntin toiminnassa?

Julkinen, hiljainen tai salainen – Headhunterin tehtävä on löytää profiilin mukainen henkilö tehtävään. Nykyään työ on usein globaalia ja yritystä kiinnostava henkilö saattaa olla töissä Singaporessa ja sieltä Headhunterin pitää hänet kontaktoida. Jos olet uusista tehtävistä kiinnostunut, niin sinun kannattaa jättää avoin hakemus InHuntin sivulla, koska yhä harvemmin hyvät työpaikat ovat julkisessa haussa.

Julkinen haku on kaikkien nähtävissä. Useimmiten julkaisemme julkiset haut InHuntin sivuilla ja sen lisäksi postaamme sosiaalisessa mediassa erittäin laajasti. Julkisen haun näkyvyys on useita satoja tuhansia.  Julkisessa haussa voidaan myös käyttää maksullisia julkaisuja apuna ja myös printtiä asiakkaan niin halutessa. Printillä on positiivinen vaikutus yrityksen imagon kannalta ja printissä julkaistu johtajahaku saattaa poikia hakuja myös tuotannon tekijöiltä. ”Tehtaaseen haetaan nyt päälliköitä, niillä on varmasti paljon töitä – olisikohan minullekin kokoonpanossa?”

Hiljainen haku tehdään pois julkisuudesta. Ei julkaista missään – ei ainakaan yrityksen nimellä. Lähestyessäni Headhunterina potentiaalisia ehdokkaita kerron tehtävästä ja yrityksestä, mutta en pyydä allekirjoittamaan NDA:ta. Salassapitovelvollisuutta ei synny, mutta ei tietenkään toivota asian levittämistä julkisesti. Hiljaista hakua käytetään, kun ei haluta tiedottaa kilpailijoille tai muillekaan yrityksen tulevaisuuden suunnitelmista. Headhunterin on helpompi kontaktoida ehdokkaita, kun voi kertoa tehtävästä ja yrityksestä jo puhelimessa. Hiljainen haku voidaan julkaista myös sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa kertomatta yritystä.

Salainen haku tehdään täysin salassa. Kontaktoitavien määrä on rajatumpi ja valikoituneempi. Ehdokkailta otetaan allekirjoitus NDA:n. Salaista hakua on käytetty tyypillisesti toimitusjohtajahauissa, missä tehtävää hoitava toimitusjohtaja ei edes tiedä hallituksen käynnistäneen uuden toimitusjohtajan haun. Toki toimitusjohtaja voi olla hyvinkin tietoinen uudesta hausta ja hoitaa tehtäväänsä niin kauan, kunnes uusi on löytynyt. Riippuu, miten asia on yrityksen sisällä hoidettu ja sovittu. Toimitusjohtajalla on yleensä johtajasopimus, joka turvaa hänelle palkan puoleksi vuodeksi, vuodeksi tai jopa pidemmäksi aikaa irtisanomistilanteessa.

Hiljaista ja salaista hakua käytetään nykyään yhä enemmän myös päällikkö- ja johtajahauissa. Varmasti yhtenä syynä on se, että kun julkisella haulla ei saada riittävän hyviä hakijoita tehtäviin. Halutaan tarkempaa ja täsmällisempää hakua. Hyvin usein tehtävässä on joku, jolle halutaan antaa työrauha loppuun saakka ja vaihtotilanteessa hänelle tarjotaan toista, hänen kyvyilleen sopivampaa tehtävää talon sisältä.

Hyvää alkavaa talvea kaikille teille!

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

Photo by Kristina Flour Unsplash