Työtehtävään hintalappu?

Kompensaatio tehdystä työstä kiinnostaa kovasti niin työntekijää kuin työnantajaakin, mutta myös headhunteria. Headhunterin työ vaikeutuu oleellisesti, jos päämiehen odotukset ja näkemys ovat pielessä. Sama tapahtuu, jos hakijoiden käsitykset eivät ole realistisia.

Hakemuksista näkee usein, jotta hakijat eivät osaa hinnoitella kokemustaan ja osaamistaan oikein  – näemme paljon yli- ja alihinnoittelua. Alihinnoittelu ei luo hyvää pohjaa pitkäaikaiselle työsuhteelle eikä ylihinnoittelija selviä jatkoon lainkaan. Onneksi vertailevaa palkkatietoa on julkisesti saatavissa. Headhunterilla on toki hyvä käsitys siitä, mitä tehtävästä pitää maksaa ja se meidän täytyy päämiehelle kertoa. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu kertoa hakijoille, mitä tehtävästä ollaan valmiita maksamaan.

Mitä mieltä olette, pitäisikö työtehtävään laittaa hintalappu päälle, niin kuin esimerkiksi USA:ssa tai Briteissä tehdään?

Entä sitten luvatut bonukset? Bonukset sidotaan henkilökohtaiseen menestykseen tai hyvin usein myös koko yhtiön menestykseen. Yritykset haluavat myös sitouttaa työntekijöitään ja tarjoavat mahdollisuutta osaomistajuuteen tulevaisuudessa. Yhä pienemmät yhtiöt ovat valmiita jakamaan omistajuutta. Kuukausipalkan kertominen on helppo asia, mutta kaikkien muiden kannustavuustekijöiden muuttaminen euroiksi tekee siitä jo haastavampaa varsinkin, jos vastaavaan tehtävään ei ole jo olemassa sopimusmallia. Yritysten kannattaa miettiä sopimusmalli valmiiksi jo haun alkuvaiheessa varmistaakseen haun onnistumisen ja hyvän pohjan pitkäaikaiselle työsuhteelle.

Etsimme jatkuvasti hyviä johtajia ja asiantuntijoita mielenkiintoisiin tehtäviin ja siksi keskustelu tästäkin aiheesta on erityisen mielenkiintoinen.

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

 

Mikromanageeraus

Jostain syystä MIKROMANAGEERAUS on noussut viime aikoina haastatteluissa esille. Ilmeisesti sitä kohdataan aika usein vai onko kyseessä ajan muoti-ilmiö? Ajattelin katsoa, mitä aiheesta on netissä kirjoitettu – ja olihan siitä! Ylen uutisarkistosta (https://yle.fi/uutiset/3-9609269) löysin artikkelin:

”Kirsti Malkamäen väitöstutkimuksen

Luottamuksen kehittyminen ja johtamisjärjestelmää koskeva uudistus: tapaustutkimus kaupan alan organisaatiosta.

johtopäätöksenä on

Läpinäkyvyys johtamisessa – niin ohjeistamisessa kuin valvonnassa – on johtamisen ja luottamuksen perusta. Työssä onnistumisen ja tuloksentekemisen kannalta epätarkoituksenmukaiseksi koettu tarkka ohjeistus ja valvonta aiheuttavat tehottomuutta työpaikalla.”

Onko mikromanageeraus vastakohta itseohjautuvuudelle? Tappaako se luovuuden ja halun kehittää omaa työtään? Missä tapauksissa mikromanageraukselle olisi oikeasti tilaa – vai onko? Ovatko nykyihmiset ”herkkiä” johtamiselle? Saako ”villi ja vapaa” johtamistyyli tuloksia aikaan? Miten johtaja luo avoimuuden ja kannustavuuden ilmapiirin? Haluaisin kuulla kokemuksia ja esimerkkejä hyvästä johtajuudesta vs. mikromanageeraus ja miten ihmiset ovat sen kokeneet? Jos asia on vaikea ja aktuelli, niin saa lähettää myös sähköpostia.

Etsimme jatkuvasti hyviä johtajia mielenkiintoisiin tehtäviin ja siksi keskustelu aiheesta on erityisen mielenkiintoinen.

Kirjoittaja on

Jari Luoma, Headhunter Vaasasta.

 

Welcome to Headhunter’s Corner!

Yhdistämme huippuyritykset ja parhaat ihmiset!

Olen Jari Luoma, Area Director/Senior Headhunter InHunt Group Oy:ssä. Vastaan asiakasyhteyksistä ja hakuprosesseista Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla. Minulle voi soittaa aina +358 500 666867 jos yrityksesi tarvitsee huippuammattilaisen johtajaksi, päälliköksi tai asiantuntijaksi tai etsit itse uusia tuulia. Jos vastaan, niin et ole soittanut huonoon aikaan – jos en vastaa, niin soitan takaisin!

InHunt etsii ja löytää yli 250 huippuosaajaa parhaisiin yrityksiin ja parhaille paikoille vuodessa. Avoimet haut löytyvät www.inhunt.fi mutta muista, että vain osa haustamme on julkisia.

Jari Luoma

+358 500 666867

jari.luoma@inhunt.fi

www.inhunt.fi